Mamma leipoo

Mulla on jo ennen joulua tullut semmonen himo, että on saatava porkkanakakkua. Mitään en ole sille himolle sitten tehnytkään - ennenkuin tänään. Päätin alkaa tuumasta toimeen ja leipasta porkkanakakun! Sitä ennen reippailin ja pakersin pienen tovin opparin alussa. Kyllä, se on vihdoin ja viimein saatu kunnolla alulle teoriaosuudestakin, sillä mulle iski raju todellisuus, että mulla ei oo montaa päivämäärää valittavana koska menisin sen esittämään.. 11.5. olis muuten kovin kiva päivämäärä, mutta on niin lähellä laskettua aikaa, että oonkin nauranut käyväni ensin esittämässä opparin ja sen jälkeen lähden synnyttämään. Sen näkee siis koska sen käyn esittämässä, mutta olen kutienkin nyt pistänyt turbovaihdetta päälle opparin etenemisen suhteen, jee!

Pömpön ja Sirun kanssa tehtiin opparia. Saatte itse päätellä kumpi on Pömppö...

Ja sitten itse leipomuksen pariin!

Ohjeena käytin tätä: (http://www.maku.fi/reseptit/tiinan-meheva-porkkanakakku)

AINEKSET

25 annosta

• 6 kpl

  munaa
• 6 dl

  sokeria
• 6 dl

  vehnäjauhoja
• 4 tl

  leivinjauhetta
• 3 tl

  vaniljasokeria
• 6 tl

  kanelia
• 9 dl

  porkkanaraastetta
• 300 g

  voita (tai margariinia sulatettuna)

KUORRUTUS

• 100 g

  voita (tai margariinia)
• 200 g

  sulatejuustoa (maustamaton)
• 3 dl

  tomusokeria

TEE NÄIN

1 t

{

AKTIIVINEN

30 min

PASSIIVINEN

30 min

• Tästä ei porkkanakakku parane! Valmista ihanan mehevä porkkanakakku näin:

  Vaahdota munat ja sokeri. Yhdistä kuivat aineet keskenään.

  Lisää muna-sokerivaahtoon varovasti vuorotellen jauhoseosta, hienoksi raastettua porkkanaa ja sulatettua rasvaa. Sekoita tasaiseksi.

  Vuoraa korkealaitainen uunipelti leivinpaperilla ja kaada taikina pellille.

  Paista 200 asteessa noin 30 minuuttia. Anna pohjan jäähtyä.

  Valmista sillä aikaa kuorrutus. Vaahdota huoneenlämpöinen rasva ja sulatejuusto sähkövatkaimella. Lisää tomusokeri. Levitä kuorrutus tasaisesti jäähtyneelle pohjalle.

  Leikkaa mehevä porkkanakakku haluamasi kokoisiksi paloiksi ja nauti kahvin tai teen kanssa.

Maurille kelpaisi kakku myös. Pikkuapuri ei jätä koskaan pulaan..

Tykkäsin kovasti tuosta ohjeesta. Selkeä ja helppo - ja mehevä. Ai että, meinasi suussa sulaa kun maistoin lopputuloksesta palasen. (Siis yhden vain)

Kuolasin myös yhtä aivan ihanaa bodya, jonka myös meidän mammaryhmän mamma oli tulevalle lapselleen hommannut.

http://www.stylepit.fi/ej-sikke-lej-monivarinen-owl-body-l-s-228486-51?source=category

Tuommoinen olisi pikkuisen pähee mustien housujen kanssa! Mutta maltan nyt vielä olla hommaamatta ainakin.. Ehkä myöhemmin?

Nähtiin myös meidän facebookin Pirkanmaan mammojen kanssa torstaina! Meitä oli viisi ihanaista naista ja käytiin syömässä Plevnassa. Suosittelen siis, jos hyvää ruokapaikkaa miettii! Juttua riitti, eikä tullut hiljaisia hetkiä juuri yhtään. Todettiinkin, että näitä on järjestettävä ennen toukokuuta lisää, mikäli ihmisillä aikataulut vain passaavat. Mukavaa jakaa ajatuksia myös kasvotusten odotuksesta. Huomattiin myös sattumalta, että meille jokaiselle on esikko tulossa. Se oli sinänsä hassu käänne ja olikin kiva pohtia niitäkin asioita yhdessä!

On myös ollut todella jännät viikot tässä mammaryhmässä menossa.. Yksi mamma joutui tammikuun alussa pillit päällä sairaalaan ja ollut siellä siitä asti. Verta tihkuttanut, tulehdusarvot korkealla sekä ajoittain myös lapsivettä tihkuttanut. Tilanne ollut siis ajoittain hyvinkin kriittinen. Tämä jännä hetki raukesi kuitenkin eilen. Pikkuinen saateltiin maailmaan 750g painoisena. Synnytys oli ollut pakko käynnistää äidin verenmyrkytysvaaran vuoksi. Nyt voi lapsi ja äiti hyvin. Ensimmäinen vappupallo siis maailmassa. Enpä voinut itse ainakaan välttyä kyyneliltä kun tämä jännitysnäytelmä saatiin tältä erää päätökseen. Kriittisin vaihe on siis ohi, vaikka edessä on pitkät tehohoitokuukaudet. On kuitenkin ilo huomata, miten vahva tämä äiti on. Ihailut sinne suuntaan. Ja millaiseksi taistelijaksi tämä pikkuvauva on itsensä näyttänyt. Sisua riittää. Tästä on ilo lähteä seuraamaan, miten pikkuhiljaa vappupalloja alkaa saapua maailmaan. Toivon kuitenkin hartaasti, että kaikki vappupallot pysyisivät vielä muutaman kuukauden äidin mahassa kasvamassa pahalta maailmalta. Toukokuussa on lupa poksahtaa. ♥

Mitäpä itselleni kuuluu odotuksen ajalta? Ihan hyvää. Ei mitään ihmeitä. Maha kasvaa ja ehkä pientä väsymystä on ilmassa. Epäilen hemoglobiinin laskua, jonka eteen olen yrittänyt taistella, että se nousisi. Muuten tässä mennään tasaista arkea ja kuten aiemmin mainitsinkin, opparia tehdessä. Välillä tulee hullunkohtauksia ja innostun leipomaan tai siivoamaan. Kenties jonkin sortin pesänrakennusviettiä havaittavissa :-)

Ikeahelvetistä selvinneenä

Kaikesta sitä hengissä selviääkin - nimittäin Ikeasta. Mua ei sinne kovin herkästi saa, muuta kuin silloin kun tiedän tasan tarkkaan mitä oon hakemassa enkä jaksa siellä ylimääräistä pyöriä paljo ollenkaan. Oltiin siis Paapin kanssa Ikeassa ja haettiin lipasto- ja säilytysjuttuja Tellen vaatteille ja tavaroille.

Muutaman pienen kirosanan jälkeen alkoi lipasto ja hylly olla koossa! Päätin järkevimmäksi ratkaisuksi omalta kohdaltani vetäytyä siivoilemaan muuta taloa, että saa herra koota rauhassa.. Järjestelin jo vaatteet laatikkoon, vaikka ne pitäisi vielä pestä :-) En vaan malttanut olla laittamatta, oon niin odottanut sitä että saan ne laatikkoon säilytykseen!

Eilen istuuduin alas miettimään, millaiseen säilytysratkaisuun päädyttäisiin.. 2x4 Expedit valkoisena jo omasta takaa makkarista löytyy ja siitä ollaan tykätty. Sitten vain Ikean sivut auki ja suunnittelemaan! Täytyy kyllä myöntää, että vuosien Paint ja Word-kokemus ei pettänyt tänäkään päivänä, katsokaa nyt tätä mullistavaa sisustussuunnitelmaa! ;)

Mieletöntä! Jos joku kaipaa paint-apua joskus, kysykää vain ;) *virn*

Suunnitelmasta toteutukseen; tässä lopputulos.

Täytyy vielä joku päivä kun Paapi jaksaa, vaihtaa alhaalta nuo kaapit tuohon ylemmän hyllykön alatasolle, että saan niistä vaippakaappeja tmv. Nyt tuntuu hankalalta ajatukselta kaivaa vaippoja sun muita tuollaisesta kangaskopasta.. Onneksi tässä on vielä aikaa!

Tellenkin vaatteet pääsi vihdoin lipastoon, ja tilaakin jäi! ;) Johtunee raa'asta karsimisesta kirpparipinoon.. Maanantaina saankin hakea loput kirpparivaatteet pois ja keksiä niille jotain..

Ja vaikka oonkin paljon karsinut pois, on mulla tiettyjä vaatteita, mitä ei vielä juurikaan ollut. Nämä hommasin mistäpä muualtakaan kuin kirpparilta! Ihanan värikkäitä, tykkään kovasti. Kuvausapulainen ei hylännyt tälläkään kertaa..

Ja vielä jälleen kuulumisien lopuksi pömppökuva, jotenkin tuntuu että tämä pömppö on ottanut jonkun pyrähdyksen reilussa viikossa..

Rv 23+3

Täältä taas..

Pieni tovi päässyt vierähtämään, kun on tänne taas kirjoitellut. Sanotaanko näin, että kaikki ei ole ihan kuin elokuvissa menneet. Mulla piti olla kahden viikon sijaisuus töihin, joista kaksi päivää hienosti pystyin ollakin. Sen jälkeen alkoi olla jälleen liitoskipuja ja supistuksia - päivälläkin. Lääkärihän sitten kirjoitti sairaslomaa ja sanoi, että on otettava iisisti. Tälläinen tuomio siis.

Jotta kaikki olisi oikein mukavaa tällä hetkellä, tässä on parina aamuna ollut "kaktus" kurkussa ja saanut räkiä erittäin nätin väristä limaa ulos. Ei kuitenkaan ole äitynyt vielä kunnon flunssaksi, mutta tänään aamulla herätessä molemmat silmät olivat muurautuneet umpeen. Jep jep, silmätulehdus tuli kaveriksi kylään. Yritän tämän sunnuntaipäivän sitkutella nyt silmän haudutuksilla ja pesuilla keitetyllä vedellä, ettei Acutaan tarvisi lähteä.. Jos huomenna pääsisi sitten tohtorille näyttäytymään.

Telle voi hyvin, käytiin tuossa neuvolassakin alkuviikosta. Hemoglobiini mulla on päässyt laskemaan, joten rautaa pitäisi jostain saada. Vielä en halua siirtyä syömään rautavalmisteita vaan pyrin syömään pinaattilettuja appelsiinimehun kera - joskos se lähtisi nostamaan arvoja paremmaksi! Sf-mitta oli myös täysin keskikäyrällä - 18cm (eli suomeksi sanottuna pömpön mitta napaan asti kohdun alapuolelta.)

Sisäinen materialisti on jälleen syntynyt eloon ja tuota vaatetta alkaa olla.. Melko paljon. Tässä itse tuumailinkin valtavaa pinoa katsellessani, että miksipä en antaisi kiertoon osaa ja osaa laittaa kirpputorille. En kuitenkaan tarvitse niin paljoa vaatteita ja niitä tulee kuitenkin vielä lisää. Lajittelin eilen kaikki vaatteet pinoihinsa mitkä jää ja mitkä poistuvat. Tarkoitus oli, että olisin tänään mennyt varaamaan kirpputoripöydänkin, mutta silmätulehdus tuli ja kaappasi mukaansa.. Ehkä tässä kuluvan viikon aikana sitten saisi aikaiseksi, jos paranisi! :-)

Tässä muutama helmi, jotka oli mun mielestä ihan huippuja ;) Vaikken yleensä niin siniselle liputakkaan..

Tää vaan oli MUST! Muistuttaa äitin lempparibändin logoa ;)

Eipä näistä tunnelmista muuta kuin toivotaan, että saan silmäni kuntoon eikä tämä flunssa äityisi tätä pahemmaksi tai jopa influenssaksi :(

Rv 22+0!

Uusi vuosi ja uudet kujeet

Hyvää uutta vuotta jokaiselle 2015!

Meillä vuosi vaihtui mukavissa merkeissä, ystäväpariskunta oli meillä syömässä ja joivat siinä ohella. Itse tietenkin join myös, ostin holittomia juomia, sitä omenaolutta jota jo aiemmin mainostinkin. Se on niiin hyvää! Prismasta sitä ainakin löysi alkoholittomien oluiden osastolta.

Tehtiin burgereita; Paapi teki itse pihvit ja hommattiin sinne väliin kaikenlaista, mitä saa laittaa oman mielen mukaan; salaattia, tomaattia, kurkkua, koskenlaskijaa-lastenkoskijaa, ananasta, aurajuustoa, paprikamajoneesia, tavallista majoneesia, ketsuppia.. Näiden kaveriksi vielä bbq-ristikkoperunoita, NAM! Vatsa tuli nopeasti täyteen jo yhdestä purilaisesta.

Vuosi ei mitenkään ihmeellisesti itsessään vaihtunut, ei lähdetty edes keskustaan ilotulitusta katsomaan, sillä viime vuonna se oli hieman pettymys. Tänä vuonna se oli sitten kuulemma ollut näyttävä mutta lyhyt. Sen sijaan istuttiin kantapaikassa, missä Paapi pelaa aina biljardia. Käytännössä ei siis niin mitään erikoisesta poikkeavaa! Mutta hyvillä mielin silti. Oli ihanaa, että ystävät oli meillä syömässä, se oli todella arjesta poikkeavaa ;)  Mitenkäs muut viettivät vuodenvaihteensa? Tämä oli itselle erilainen vuodenvaihde, no tottakai kun ei tullut ryypiskeltyä mutta eipä se haitannut pahemmin, ehkä hieman olisi tehnyt karpalolonkeroa mieli, mutta pääsin siitä hyvin yli kun kaverina toimiva baarimikko teki niin hyvät holittomat drinkit! Eipähän tarvinnut aamulla myöskään potea krapulaa, vaikka musta kyllä tuntuu siltä, että podin jonkinsortin myötätuntokrapulaa.. Pää kipeänä heräsin mutta sen laitan väsymyksen piikkiin kun tuli edellisenä päivänä valvottua paljon ja nukuttua vähemmän. :)

Uuden vuoden jälkeen mun piti olla töissä vajaat pari viikkoa sijaistamassa, mutta nyt on joulun jälkeen alkanut olla liitoskipuja, jotka tuntuu sitten kävellessä. Välillä parempia päiviä, välillä huonompia. Toivotaan, että nämä tästä rauhoittuisivat sillä kuulin huhua, että pahenevat vain loppua kohden.. Ynh. En haluaisi kuitenkaan kotiin mökkiintyä.. 

Tässä yksi päivä lajittelin jo vähän vaatteistakin pois tyttömäisimpiä - innostus kun on noussut kirppareilla ostaa kun on hyvää saanut halvalla ja niistä pääsee kyllä eroon. Kuten arvata saattaa, mulla oli pieni apuri mukana.. Välillä turhankin intensiivinen eikä omista hommista meinannut tulla mitään.

Pallo sen kun jatkaa kasvamistaan ja päivittäin ajatukset ovat enemmän ja enemmän vauvassa ja siihen liittyvissä hankinnoissa. Onneksi tässä on vielä runsaasti aikaa, mutta on kivaa suunnitella ja haaveilla - vaikka kaikkea haluamaansa ei pystyisikään toteuttamaan! Tässä on nyt suurena puheena alkanut olemaankin säilytys; hommataanko hoitopöytä vai pelkästään hoitotaso - vai ei ollenkaan. Meillä kuitenkin on korkea jenkkisänky, jonka päällä pystyisi hyvin hoitamaan vaipanvaihdot ym. Säilytyksessäkin mietin haluanko Ikeasta Malmin kolmi- vai nelilaatikkoisen lipaston vai mitä. Paapikin jo vähän jotain sanonut tähän väliin, mutta tuumattiin että mietitään vielä! Odotan sormet syyhyten, milloin saan tilata ne vaunut.. Päädyttiin nyt aikalailla lopullisesti yhteen kuvioon mikäli se on saatavilla.. Siitä sitten myöhemmin, kun on sen aika ;)

                                            

Rv 21+0

Tellen synkkä salaisuus...

... paljastui äitille ja isille! Oltiin 29.12. tosiaan rakenneultrassa, siellä kaikki oli oikein hyvin! Vauveli oli hyvän kokoinen, 356g ja möyriskeli menemään. Hämmästyksekseni istukka onkin ylhäällä etuseinämässä, joten se saattaa vaikuttaa liikkeiden tuntemiseen - mulla ei oo sitä 'ongelmaa' ollut! Välillä Telle potkii ja ryömii niin menemään, että toivoisi pienen lepäävän välillä ;) Varsinkin möyriminen alkaa luonnollisesti silloin, kun mamma itse haluaisi alkaa nukkumaan.. Onneksi pienikin melko nopeasti rauhottuu nukkumaan.

No kumpiko siellä sitten oli?

Tellen pikkuu pistoolii!

Jos tälläinen näky palhastuu melkein ensimmäisenä ruudulle, ei se jätä paljoa tulkinnan varaa. Pieni poikahan se siellä pistoolin kera. Mami ja isi ovat onnellisia ja iloisia siitä tiedosta, että kaikki on tällä hetkellä hyvin. Poika majailee perätilassa, mutta vielä ei huolta ole, sillä ehtii kääntyillä sieltä vielä monta kertaa oikeinpäin.

Tyttöähän sitä itse ajatteli tyttöolojensa kera, mutta kyllä tyttöolot ovat hiljalleen väistyneet ja poika saanut ajatuksena äidin sydämen sulamaan - niin kuin isinkin. Nyt vain odottelemaan toukokuuta, jotta pieni pallero saataisiin tänne.

Tellervo alias Telle on ja pysyy työnimenä, mitä sitä toisen nimeä nyt kesken kaiken vaihtamaan ;)