.. kuten otsikkokin sen kertoo; tukala on olo tällä hetkellä. Kuitenkin eletään vasta 29+1 viikkoja.. Toivotaan, että alle 10vkoa on oikeasti enää jäljellä :'D
Tukalaksi olo tekee sen, että mua on alkanut supistella yhä useammin. Tästä oon siis ollut nyt lääkärikontrollissakin; edellisellä neuvolalääkärikerralla parisen viikkoa sitten kohdunkaula oli lyhentynyt. Tällä viikolla kontrollissa oli eri lääkäri, mutta totesi että vauvan pää on todella alhaalla että sen tuntee.. Käski hommata tukivyön. Kaiken kaikkiaan jäi lääkäristä hyvä maku, sillä ultrattiin ja katsottiin niin siellä poju sutkutteli menemään ja lääkäri kehui että sydän on todella vahva, tulisi selviämään vaikka syntyisi etuajassa. Myös lapsivettä oli normaalisti, mitä pelkäsin olevan vähän matalan sf-mitan vuoksi. Nyt oli ilmeisesti sf-mittakin normalisoitunut, johtuneeko sitten siitä, että jäpikkä on vaihtanut asentoa.
Labratulokset onneksi oli ok, verenpaineet sun muut ok. Hemppakin lähtenyt hitusen nousuun, jee! Suurin huoli mulla on nyt siinä, etten saa oikein tehdä mitään. En kävellä pitkiä matkoja -> alkaa heti juilia ja supistaa. En siivota, en tehdä oikeastaan mitään rankkaa. En saa nostella mitään. Joten lyllertäen tämä loppuaika menee. Yöt on melko mielenkiintoisia, kun ei hyvää asentoa meinaa enää löytää millään. Lopulta kun hyvä asento löytyy; täytyy tietenkin herätä vessaan jne. Tätä se siis on nyt ollut tämä viikko. Toivotaan nyt, että levolla ja iisisti ottamisella saadaan pidennettyä viikkoja mahdollisimman pitkään :) Parempi pojun on kasvaa ja vahvistua yksiössään kuin täällä.
Tällä viikolla aloin miettimään ja listaamaan, mitä kaikkea vielä puuttuu. Kyllä kaikkea pientä vaan vielä puuttuukin ja meinasi paniikin iskeä! Lohduttauduin, että on tässä nyt onneksi kuitenkin vielä aikaa ja moni asia hoituu yhdellä kauppareissulla!
Yksi fb-kirppislöytö oli mikrosteriloija, minkä löysin. Koin sen käteväksi ajatukseksi, sillä ajatuskin tuttipullosopasta saa mun hermot jo kiristymään valmiiksi; steriloijaan on helppo heittää kaikki tutteja ja lusikkoja myöten, kansi kiinni ja koko pömpeli mikroon ja tadaa, valmista! Ei tarvi polttaa näppejään ja odotella, että vesi alkaisi kiehumaan jne.
Tälläiset välikuulumiset taas tältä erää; odottelen tässä vaunujen saapumista. Pitäisi saapua ihan näillä hetkillä oven taakse... ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti